Treffit

(Lapsellisten leikkien sivutarina)

Ivo and Jami

“Olet pahempi kuin yksikään nainen jonka tiedän”, Sonja huokaisi ja siemaisi viinilasistaan katsellessaan ystäväänsä. Jami, joka nyt tarkisti ulkonäkönsä peilistä, varmaan jo kymmenennen kerran, tuhahti naisen kommentille.

”Sinä et vain ymmärrä, tämä mies on jumalainen! Ja on erittäin tärkeää, että minäkin näytän hyvälle”, hän sanoi ja pyyhkäisi käsillään vaatteitaan antaen kriittisen silmäyksen peilikuvalleen.

”Kulta, et näytä vain hyvälle, näytät täydelliselle, okei? Rentoutuisit nyt, vaatteet ovat hyvät, hiuksesi ovat hyvin, kaikki on hyvin!” Sonja hymyili ja lähestyi häntä. ”Sinulla on edessä upea ilta, olen varma siitä.” Hän pysähtyi miehen viereen, joka kääntyi hänen puoleensa.

”Tämäkö on siis hyvä? Vai oliko se edellinen asu parempi?” Hän kysyi, katsellen naista malttamattomana. Sonja nauroi.

”Jami! Ne kaikki näyttivät hyviltä päälläsi!” Hän vastasi virnuillen ja Jami kurtisti kulmiaan ennen kuin kääntyi takaisin peilin puoleen.

“Minulla olisi vielä yksi asu josta valita, ehkä minun pitäisi…?”

”Ei!” Sonja lähestulkoon kiljahti. “Ei enää vaatteiden vaihtoa. Pidä nuo, näytät seksikkäältä noissa.”

”No, jos olet varma?” Jami kysyi ja hänen ystävänsä nyökkäsi virnuillen.

”Olen. No niin, ota lasillinen viiniä ja yritä rauhoittua.” Sonja sanoi ja käveli keittiöön hakemaan hänelle lasillisen. ”Mikä siinä miehessä edes on? En ole koskaan nähnyt sinua tällaisena ennen.”

Jami istuutui sohvalle ja kiitti ystäväänsä saatuaan lasillisen häneltä. ”Se mies on vain niin…mmh…”

”Mmh?” Sonja kikatti.

”Niin, ymmärtäisit kyllä jos näkisit hänet”, Jami nyökkäsi.

”Etkö sanonut kerran, ettet enää koskaan makaisi yhdenkään venäläisen kanssa enää… Sen yhden tyypin jälkeen… Muistatko, kuinka paasasit siitä miten he vain panevat sinua ja jättävät kylmäksi, käyttäytyvät mahtailevasti ja… heteromaisesti?” Sonja istuutui ystävänsä viereen ja katsoi tätä tarkkaavaisesti. Jami heilautti kättään.

”Siitä on jo ikuisuus, sitä paitsi, kokonaista kansalaisuutta ei voi tuomita yhden ihmisen vuoksi. Minulla oli oikeus olla tuohtunut, se mies oli idiootti! Ihan oikeasti, hän sai vain oman kivansa siitä, eikä edes vaivaantunut yrittämään saada minua tulemaan, se oli vain; kiitos ja hyvästi! Itsekäs paska.” Jami tuhahti muistolle ja siemaisi lasistaan. “Hm… Unohdin jo hänen nimensä…”

Sonja kikatti. “Olet lutka”, hän kiusoitteli.

“Hei! Minä vastustan! Sinä et ole missään asemassa tuomitsemaan minua.”

”Niin, olet oikeassa, olemme molemmat lutkia”, Sonja myönsi. ”Ja sen tyypin nimi oli muuten Pavel.”

“Pidätkö jotain kirjaa miehistä joiden kanssa olen ollut sängyssä? Tuo on melko karmivaa”, Jami tuhahti. ”Ja hyvä on, muistin kyllä hänen nimensä, yritin vain parhaani unohtaa”, hän huokaisi ja tuijotti viinilasiaan. ”Enkä ole lutka, en enää, se oli silloin kun oli naiivi ja nuori, helposti huijattavissa… Nuoruuden villit päivät…” Jami huokaisi.

“Niin, olemme niin helvetin vanhoja nyt, vai?”

”Eäh…” Jami kohautti olkiaan ja vilkaisi ystäväänsä. ”En ole harrastanut seksiä lähes vuoteen”, hän kuiskasi. ”Entä jos olen unohtanut miten?”

”Seksi on kuin polkupyörällä ajo”, Sonja filosoi ajattelematta tarkemmin ja siemaisi viiniään miltei tukehtuen siihen. ”Hetkinen, mitä? Lähes vuoteen! Kuinka se tapahtui?”

“Se on ollut oma valintani”, Jami vastasi pyöräyttäen silmiään. ”Sen nimeltä mainitsemattoman miehen jälkeen…” Hän mutisi ja otti uuden hörpyn.

”Karrin”, Sonja sanoi nimen ja Jami huokaisi.

“Niin… Olen vain väsynyt ja haluan suhteen, oikean, kunnollisen suhteen… Olen tosin hieman huolissani, Ivo on bi ja… No minun tuurillani myöhemmin selviää, että hänellä on vaimo ja lapsia venäjällä tai vastaavaa… Olen niin kyllästynyt naimisissa oleviin miehiin.”

”Kuten Karri”, Sonja nyökkäsi. ”Hänen vaimonsako ei vieläkään tiedä?”

”Ei… Heikkona hetkinäni olen miltei ottanut puhelimeni kertoakseni hänelle, niiden hetkien jälkeen kun Karri on soittanut minulle humalassa ja rukoillut, että pääsisi käymään, hän on niin iso luuseri…”

“Ehkä sinun tulisi kertoa sille naiselle?” Sonja pohti.

”En oikeastaan haluaisi ottaa osaa siihen, heillä on pieniä lapsia ja kaikkea… Siitä tulisi vain niin iso sotku…”

“Niin…” Sonja huokaisi ja piti pienen tauon ennen kuin lisäsi: “Venäläinen ja biseksuaali, siinä taisi mennä kaksi lupaustasi.”

“No, hän on riskin arvoinen… Jos hänkin vain käyttää minua, minä… Käännyn heteroksi!” Jami nyökkäsi ja Sonja alkoi nauraa

“Aivan kuten itsekin olen suunnitellut lesboksi kääntymistä… Mutta jo pelkkä idea sen… nuolemisesta… ew… parempi ettei edes mennä sinne…”

“Uh, juu ei kiitos”, Jami myönteli.

“Näetkös, ei sinusta voi tulla heteroa”, Sonja virnisti.

”No niin, se on totta… Sitä paitsi, nämä ovat vasta ensitreffimme, se voi osoittautua katastrofiksi jo alun alkaen joten minun ei pitäisi vielä murehtia… Tosin… Minulla on toiveikas olo, hän vaikuttaa niin… mahtavalle”, Jami päätti hymyillen. ”Ja tiedätkö, hän tuntee sen mallin, Joni Lehdon? Laitoin hänen hiuksensa toissapäivänä.”

“Niinkö tosiaan?” Sonja kysyi uteliaana ja Jami nyökkäsi. ”Voi luoja! Sillä Ivolla on pikkuveli jonka nimi on Dima, eikö niin?”

”Hm… Joo.” Jami kohotti kulmaansa.

“Voi luoja! Maailma on niin pieni! Serkkuni on seurustellut Diman kanssa ja hän tuntee Ivon!”

”Oikeastiko?” Jami kysyi ja Sonja nyökytteli innokkaasti.

“Joten ei huolta, Ivolla ei ole salattua perhettä Venäjällä, serkullani ei ole yhtäkään pahaa sanottavaa niistä kolmesta veljeksestä. Oikeastaan, luulen hänen katuvan, että jätti Diman.”

“Outoa…” Jami naurahti.

“No kerro nyt millainen se mallipoika oli?” Sonja kysyi nojautuen hieman eteenpäin. ”Sillä serkkuni tuntee hänet myös, he kävivät samaa koulua yhdessä ja hän sanoi tämän olevan kammottavan turhamainen, ärsyttävä ja että hän käytti hänen parasta ystäväänsä hyväkseen, hän ei pidä siitä pojasta lainkaan.”

“Ei hän vaikuttanut lainkaan pahalta minusta…” Jami vastasi varoen. “Hän on nuori ja koska hän on malli, on se luonnollista olla ulkonäöstään kiinnostunut, mutta että turhamainen ja ärsyttävä? Ei, en nähnyt sellaista puolta”, Jami kohautti olkiaan. ”Itse asiassa, hän oli se joka sai minut ja Ivon sopimaan treffeistä”, Jami naurahti. ”En tietenkään osaa muodostaa täydellistä mielipidettä yhden tapaamisen perusteella, mutta ensivaikutelma hänestä oli enemmänkin … suloinen. Ja jos hän olisi niin kauhea, miksi hänellä olisi niin mahtavia ystäviä?”

”Sitä serkkunikin ihmetteli”, Sonja kohautti harteitaan. ”No, en tiedä mistä todella on kyse. Minusta hänen paasaamisensa siitä pojasta ovat olleet melko outoja. Kuten kerran, kun hän sattui käymään siskoni kanssa kylässä luonani ja TV:stä tuli mainos missä Lehto oli ja Eeva alkoi puhua ummet ja lammet siitä kuinka vihaa häntä. Siskoni ja minä vain katselimme toisiamme ja myöhemmin puhuimme miten outoa Eevan käytös oli ollut, vähän turhan pakkomielteistä.”

”Hmm… Ehkä serkkusi onkin ollut salaisesti ihastunut häneen, eikä voi vain käsitellä sitä seikkaa, että se poika on homo ja niinpä ei kiinnitä häneen lainkaan huomiota?” Jami ehdotti. ”Tai! Hän on ihastunut homo ystäväänsä jonka väittää tulleen Jonin hyväksikäyttämäksi? Naiset ovat outoja otuksia kuitenkin.” Jami virnisti ja Sonja heitti tätä tyynyllä, pyöräytti silmiään ja hymyili.

”Ehkä arveluissasi on jotakin perää…” Hän sanoi. ”Hmm… Mutta uskon hänen ennen kaikkea kaipaavan Dimaa.”

”Tai! Hän kaipaa Dimaa, koska haluaa olla Jonin lähellä, hänen ärsyttävän komeutensa ja turhauttavan homoutensa, joka käy heteronaiselle vaikeaksi sietää!” Jani nauroi.

”Ah, keittiöterapeutti Jami Ketola iskee jälleen”, nainen kiusoitteli hymyillen.

”Niin, oikeastaan uskon, että minulla olisi paljon tarjottavaa psykologialle… Se ainakin saisi äitini ylpeäksi minusta, kerrankin.” Jami hymyili, mutta Sonja aisti surun katseen takana.

”Sinun äitisi on ylpeä sinusta, molemmat vanhempasi ovat”, hän yritti vakuuttaa ja Jami nousi huokaisten ylös.

”Eivät he ole”, hän sanoi. ”Olen homo parturi-kampaaja ja jos nyt alan vielä tapailla venäläistä miestä on se kuorrutus kakunpäälle. He ovat ennakkoluuloisia, en mielelläni myönnä sitä.” Hän sanoi ja täytti viinilasinsa.

“No piristyhän nyt Jami, sinulla on upea ilta edessäsi, yrittäisit vain nauttia siitä, jooko?” Sonja hymyili ja Jami vilkaisi häneen hymyillen takaisin ja nyökäten päätään. ”Onko sinulla kondomeja, vai ovatko ne menneet jo vanhaksi tänä seksittömänä aikakautena?” Nainen virnisti. ”Voin antaa sinulle muutaman, jos tarvitset?” Jami pyöräytti silmiään ja käveli takaisin istumaan sohvalle.

”Pitäisikö minun maata hänen kanssaan ensitreffeillä? Tarkoitan, jos se päätös tulee eteen?” Hän pohti ja tunsi oudon kipristyksen vatsanpohjassaan. ”Luoja, minua alkaa hermostuttaa.”

“Miksi?” Sonja tiedusteli kallistaen päätään. “Mene vain sen mukaan mikä tuntuu hyvälle, miksi suunnitella ja miksi olla hermostunut?”

”Koska, minä todella pidän siitä miehestä, koska minä todella toivon, että tästä voisi tulla jotakin… Koska pelkään, että olen kömpelö ja kammottava sängyssä… Koska en tiedä mistä hän pitää.”

“Olen varma, että olet loistava pano”, Sonja kikatti. ”Oikeasti Jami, älä murehdi niin paljon, ihminen ei unohda kuinka harrastaa seksiä.”

“Niin kai…”

“Tiedät sen. Nauti illasta hänen kanssaan, älä yliajattele ja seuraa vaistojasi”, Sonja rohkaisi ja Jami hymyili hänelle tuntien olonsa hieman rennommaksi.

”Älä yliajattele, seuraa vaistoja, selvä”, hän nyökkäsi.

**^^**^^**^^**^^**

Ivo istui baaritiskin edessä odottaen Jamia, joka oli mieluummin halunnut tavata tässä paikassa kuin että Ivo tulisi hakemaan hänet. Kun hän näki nuoremman miehen astuvan sisälle, hän hymyili ja nousi ylös tervehtiäkseen tätä. ”Hei, näytät komealle”, Ivo sanoi ja Jamin päästyä lähemmäs, mies epäröi hetken ennen kuin laski kätensä nuoremman miehen olkapäille ja kumartui suudellakseen molempia poskia. Jami punastui hieman, mitä Ivo piti viehättävänä.

“Kiitos, niin sinäkin”, Jami mutisi hymyillen pidemmälle miehelle. Ivon ele oli nostanut muutamia uteliaita päitä pubissa.

”Mitä haluaisit juoda?” Ivo kysyi.

“Olutta?” Jami ehdotti katsoen häneen ja Ivo nyökkäsi hymyillen.

”Mene vain istumaan, minä haen juomat”, hän sanoi ja osoitti kohti vapaata pöytää lähettyvillä.

“Kiitos”, Jami hymyili, henkäisi syvään ja käveli pöydän ääreen. Istuuduttuaan hän katsoi Ivoa kohden, tunsi perhoset vatsanpohjassaan, hän ei koskaan olisi voinut uskoa, että Ivo olisi kiinnostunut hänestä, hän ei ollut uskaltanut toivoa. Toki Ivo oli aina käyttäytynyt jokseenkin erikoisesti? Aivan kuin olisi flirttaillut hänelle, mutta silloin Jami oli vain ajatellut sen olevan jokin kummallinen venäläinen tapa käyttäytyä ja että hänen ei pitäisi antaa itsensä uskotella, että mies oli homo ja siitä syystä vakavissaan flirttailunsa kanssa, tai mikä oli vaikuttanut flirttailulta ja mikä nyt todistetusti oli ollut sitä!

Ajatellessaan taakse, hän tunsi olonsa hieman typeräksi ja huvittuneeksi sillä merkit olivat olleet melko selviä. Kuka heteromies päästäisi yhtä nautinnollisen huokauksen, kun toinen mies pesi tämän hiuksia? Ja kommentoisi kuinka miellyttäviltä hänen kätensä tuntuivat ja vitsaili, josko tämä voisi tulla pesemään hänen hiuksensa joka päivä? Ja Ivo oli aina tiedustellut hänen elämästään, oli ollut huolissaan, jos hän oli sairauden vuoksi ollut poissa… Ja kommentoinut hänen ulkonäköään, kuten jos hänellä oli uuden housut, oli mies kehunut kuinka hyvin ne istuivat hänelle… Äkkiä Jami joutui taistelemaan, jottei alkaisi hihittämään itsekseen, kuinka hän ei ollut huomannut sitä? Hän oli niin itsepäisesti luokitellut Ivon siihen hetero; älä edes ajattele sitä laatikkoon, että siinä se oli. Salaisesti hän oli tietenkin pohtinut miltä mies näyttäisi alasti ja miltä tämän kädet tuntuisivat ja…

“Mikä on niin hauskaa?” Jami katsahti ylös ja huomasi katsovansa suoraan Ivon lempeisiin, huvittuneisiin silmiin ja tunsi lämmön leviävän ihollaan. Toki täytyi olla rikos olla noin uskomattoman komea? Jami pohti vaalean miehen istuutuessa vastapäätä häntä, ojentaen toisen oluen hänelle.

”Um, ei mikään, tarkoitan… No, tiedäthän, muistin jotakin hauskaa töistä ja…” Jami kohautti olkiaan ja kurottautui lasia kohden. Hän ei koskaan aiemmin ollut tuntenut oloaan yhtä hermostuneeksi treffeillä, se ei ollut huonoa hermostuneisuutta se oli vain sellaista… sähköä? Sellainen tunne; luoja haluan tätä miestä niin paljon ja teen itsestäni aasin hänen edessään, eikö niin?

“Haluaisitko jakaa?” Ivo kysyi uteliaana, katsellen häntä intensiivisesti, poikamaisen virneen levätessä hänen kasvoillaan. Jami siemaisi oluttaan, toivoen juoman rentouttavan hänet, samalla hän pohti kuinka hermostunut olisikaan jos ei olisi juonut niitä kahta lasia viiniä ennen lähtöään.

”No, on eräs vanhempi rouva, jolla on omituinen tukka. Hän ei ole asiakkaamme, mutta tulee säännöllisesti kysymään hiustuotteista joita ei kuitenkaan osta, sillä ne ovat niin paljon halvempia marketissa. Hän on varmasti yli kuudenkymmenen, vaalennettu tukka ja kaamea permanentti, joka saa hänen päänsä näyttämään kuin isolta hattaralta. Hän katsoo asiakseen kertoa meille omituisesta elämästään ja siitä, kuinka hän vakuuttunut hallituksen vakoilevan häntä. Tänään, koska yksi asiakkaistani teki oharit, minulla ei ollut parempaakaan tekemistä kuin kuunnella häntä, pelottavin osa oli se, että hän kutsui minut luokseen todistaakseen, että avaruusoliot ovat vierailleet hänen kellarissaan mistä syystä hallitus on kiinnostunut hänestä ja hänen talostaan.” Ivo alkoi nauraa.

”Luoja, aiotko mennä?” Venäläinen mies kysyi.

”Luulen, että jos menisin, on olemassa suuri riski, että imeydyn johonkin mustaan aukkoon, eikä kukaan kuule minusta enää mitään, joten…”

“Ja sitä me emme halua käyvän”, Ivo hymyili pehmeästi. ”On pelottavaa miten paljon hulluja tai muuten vain omituisia ihmisiä kulkee vapaina kaduilla, vai mitä?” Jami nyökkäsi miehelle.

”Niin ja jostakin syystä ne kaikki tuntuvat löytävän juuri minut, oikeasti tunnun viehättävän mitä omituisempia ihmisiä! Um…” Nuori mies punastui. ”Nykyinen seuralainen poissuljettuna”, hän mutisi kiroten itsensä mielessään; hän oli tekemässä aasin itsestään!

“Oletko varma?” Ivo ei voinut olla kiusoittelematta. “Minulla saattaa olla oma foliohattu, jota pidän iltaisin avaruusolioiden hyökkäysten varalta..”

”Nyt sinä kiusoittelet minua”, Jami hymyili, punan yhä peittäessä hänen poskiaan.

“En voi olla kiusoittelematta, kun reaktio siihen on niin hellyttävä…” Ivo virnisti. Jami katsoi häneen ja hymyili, hän ei saattanut pidätellä katsetta liian pitkään, liian ujona siihen; oliko tämä se tunne mistä kaikki puhuivat? Se oli ainakin uusi, ihana ja pelottava samanaikaisesti.

”Olit siis tänään töissä?” Ivo kysyi, nojautuen eteenpäin häntä kohden, Jami nyökkäsi.

”Oli lyhytpäivä, onneksi…” Jami vastasi ja laski kyynärpäänsä pöydälle. “Hm… Kuinka Joni voi?”

“Hän voi hyvin, hän on hyvin tyytyväinen siihen miten laitoit hänen hiuksensa, luulen, että sinulla on uusi vakiasiakas.” Ivo kallisti päätään hieman ja hymyili.

“Niinkö? Sitten olen erittäin tyytyväinen myös”, Jami hymyili. Ammatillisesti, hänelle olisi erittäin hyvä uutinen, jos joku Jonin kaltainen alkoi käydä hänen asiakkaanaan. Joni oli kuitenkin suosittu malli, sitä kautta voisi ehkä saada lisääkin vastaavia asiakkaita, mikä tarkoittaisi sitä, että jos hän haluaisi, niin hän uskaltaisi avata oman liikkeen turvallisemmin mielin jonakin päivänä. ”Saanko kysyä kuinka hän tuli asumaan luoksenne? Sinun ei tarvitse vastata, jos olen liian utelias.”

Ivo siemaisi oluttaan ennen kuin vastasi. ”No, hänellä ja veljelläni Mishalla on tällainen juttu meneillään”, hän hymyili hieman. ”Mutta kuten Joni kertoi sinulle exsästään, se on vielä monimutkaista, mutta olen varma, että he ovat etenemässä oikeaan suuntaan ja pian heistä tulee virallisesti pariskunta. Minun täytyy pyytää, ettet kertoisi tästä hänen tilanteestaan muualle.”

“Ymmärrän tietenkin. Kerroin ystävälleni, että tapasin Jonin, mutten kertonut yksityiskohtia”, Jami vakuutti ajatellen, että oli ehkä paras olla jatkamatta aiheesta enempää. ”No, kuinka sinun päiväsi meni?” Hän kysyi ja hymyili tarkastellessaan pidempää miestä.

”Hitaasti… Yksi niistä päivistä jolloin kello ei tuntunut liikkuvan tarpeeksi nopeasti… Se on kuitenkin muuttunut nyt”, Ivo virnisti ja Jami vastasi virneeseen, nojautuen aavistuksen eteenpäin tiedostamatta.

“Minusta tuntui samalle, koko viikon kanssa oikeastaan”, nuorempi mies tunnusti. ”Tämä tuntuu niin… Hmm… Saatan tuskin uskoa, että istun tässä kanssasi”, hän lisäsi ja katsoi alas juomaansa. Hänen poskiaan alkoi miltei koskea, koska oli hymyillyt niin paljon ja samalla hän tunsi olonsa aavistuksen typeräksi.

“Miksi?” Ivo kysyi liikahtaen hieman, heidän jalkansa koskettivat pöydän alla ja jo niin viaton kosketus sai Ivon tuntemaan lämmön hehkua ihollaan.

“Minä vain uskottelin itselleni, että olet hetero ja…” Jami kohautti olkiaan, katsoi häneen. ”Minun ei tarvitse kertoa sinulle, että olet hyvin puoleensavetävä mies, eikö niin? Olen varma, että olet kuullut sen useasti ennenkin.”

”Mutta kuulla se sinun huuliltasi tekee siitä merkityksellisempää…” Ivo sanoi ja nojautui lähemmäksi toista, jonka kädet lepäsivät pöydällä ja nyt he lähestulkoon koskettivat toisiaan. ”Ja olen varma, että sinä tiedät…” Hän piti pienen tauon ja hymyili. ”Että pidän sinua todella seksikkäänä.”

Jami virnisti ja katsoi alas heidän käsiään, hyvin tietoisena siitä kuinka lähellä toisiaan he olivat. Hän aisti Ivon lämmön ja tunsi tämän katseen itsessään, aisti himon heidän välillään, mutta oliko se ainoastaan sitä? Halusiko Ivo häntä vain seksin vuoksi? Lyhyeksi hetkeksi hekumaa, vain etsiäkseen myöhemmin naisen, jonka kanssa todella olla? ”Kiitos”, Jami mutisi hymyillen hämmentyneistä ajatuksistaan huolimatta.

“Ja kiinnostavana”, Ivo lisäsi ja maistoi uudestaan lasistaan irrottamatta katsettaan parturistaan. ”Sinun täytyy antaa minulle anteeksi, jos en pysty ylläpitämään kovin älykästä keskustelua kanssasi tänä iltana, olen yhä liian onnessani siitä, että suostuit lähtemään ulos kanssani. Halusin pyytää sinua treffeille niin pitkään, mutten ollut varma kuinka reagoisit.” Ivo selitti samalla kun liu’utti sormeaan hitaasti huurteisen oluttuopin pinnalla, jopa tämä yksinkertainen liike vaikutti oudon seksikkäältä Jamista ja hän nielaisi raskaasti.

“Yllättyneesti, innostuneesti, ehkä hieman epäuskoisesti aluksi”, Jami viimein vastasi hymyillen.

“Äläs nyt, tokihan minä annoin jonkinlaisia vihjeitä? Uskoakseni olin melko säälittävä yrityksissäni flirttailla kanssasi. Olin varma, että jonakin päivänä olisit hienovaraisesti siirtänyt minut toiselle työntekijälle…” Ivo virnisti. ”Että olisit valitellut muille työntekijöille tällaisesta oudosta, vanhasta venäläisestä ukosta, joka käy hermoillesi. Yrittää iskeä sinua, kun sinä yrität vain tehdä töitäsi…”

Jami naurahti ja pudisti päätään, hän yritti rauhoittua Ivon yhä virnuillessa hänelle, katsellen niin intensiivisesti… “Äläs nyt Ivo, et ole vanha…” Hän sanoi.

“Mutta olen outo.”

“Minä pidän oudosta”, Jami virnisti.

”Olen sinua yhdeksän vuotta vanhempi, eikö se häiritse sinua?”

”Hei, olemme molemmat aikuisia, miksi sen pitäisi häiritä?” Jami hymyili ja kohautti olkiaan. ”Jos olisimme tavanneet kymmenen vuotta sitten, silloin se olisi ollut ongelma.”

”Pidät siis vanhemmista miehistä?” Ivo kohautteli kulmiaan ja sai Jamin nauramaan.

”Tunnustan, että tunnun enemmän tapailevan itseäni vanhempia miehiä. Ja sinun ei todella pitäisi tuntea itseäsi vanhaksi, koska… Okei, tunnustus, viimeisin mies jota tapailin oli… 40… 2 …neljäkymmentäkaksi.” Jami irvisti ja sulki silmänsä hetkeksi ennen kuin katsoi Ivoa jokseenkin ujosti hymyillen.

”No sehän tekee minusta lähestulkoon teini-ikäisen!” Ivo nauroi. ”Ikäkö teidän välillenne tuli?” Hän kysyi hymyillen pehmeästi toiselle. Jami oli hiljaa hetken, siemaisi lasistaan ja viimein pudisti päätään.

“Ei, hänen vaimonsa tuli”, Jami vastasi tutkiskellen tarkasti Ivon ilmettä, jota oli vaikea lukea. Vaalea mies oli hiljaa, ei irrottanut katsettaan hänestä tuodessaan lasin huulilleen ja Jami katui, että oli sanonut mitään. ”Omaksi puolustuksekseni, en tiennyt hänen olevan naimisissa, kun tapasimme… Taidat ajatella pahoin minusta nyt, niinhän?” Hän kysyi huolestuneena ja Ivo virnisti pudistaen päätään.

”En tietenkään ajattele, ei ole sinun syytäsi, että hänellä oli vaimo josta ei heti kertonut ja me kaikki teemme virheitä… Olen vain onnellinen, että olet vapaa nyt ollaksesi näillä treffeillä kanssani.” Ivo hymyili ja sai rentoutuneen hymyn takaisin toiselta mieheltä.

“Sinun viimeisin suhteesi… hmm… oliko se miehen vai naisen kanssa?” Jami kysyi.

”Nuoren naisen kanssa”, Ivo vastasi rauhalliseen sävyyn. ”Se ei kestänyt kovin kauaa.”

”Kummasta sukupuolesta olet enemmän kiinnostunut?”

”Tällä hetkellä olen kiinnostunut sinusta”, Ivo virnisti. ”Juuri nyt ja jonkin aikaa, sinä olet edustanut jotakin, jota olen etsinyt jo pitkään.

“Ai…” Jami hymyili, mielissään vastauksesta. “Joten… Minun ei tarvitse olla huolissani, että sinulla olisi salattu vaimo ja perhe venäjällä, tai jotain?” Hän hymyili miehelle, joka naurahti hänen kysymykselleen.

“Luoja ei!” Ivo virnisti.

“Haluatko lapsia tulevaisuudessa?” Jami kysyi tiedostaen, etteivät tällaiset kysymykset olleet ehkä sopivia ensitreffeillä, mutta kuitenkin hänen täytyi saada kysyä ne pystyäkseen rentoutumaan tarpeeksi antaakseen tunteidensa johdatella iltaa.

Ivo pudisti päätään hymyillen. “Kahden veljen kasvattaminen teini-iästä aikuisuuteen oli tarpeeksi painajaismaista laittaakseen kaikki ajatukset isyydestä lepoon… Ja entä sinä, haluaisitko sinä lapsia joskus?” Ivo palautti kysymyksen.

“En”, Jami pudisti päätään. “En ole oikein kiintynyt lapsiin. Tarkoitan, että ei minulla ole mitään lapsia vastaankaan, mutta sitä näkee niin paljon ärsyttäviä tapauksia töissä ja… luoja, en tiedä… Menettäisin varmaan järkeni jos joutuisin katsomaan sitä 24/7.” Jami nauroi.

”Olemme siis samalla sivulla asian kanssa”, Ivo virnisti. ”Minulla on yhä toivoa täyttää haettu paikka, vai mitä? Vai onko minulla paljon kilpailijoita?” Hän kiusoitteli nuorempaa miestä, joka jälleen punastui aavistuksen.

”Tällä hetkellä olet vahvoilla”, Jami vastasi hymyillen ja hetken he katselivat toistensa silmiin. ”Voisitko seurustella toisen miehen kanssa vakavasti?” Hän päätti kysyä kerättyään rohkeutta.

“Miksi en?” Ivo kysyi. “Katsos nyt, tässä me olemme; istumme melko lähekkäin toisiamme ja… Ivo liikutti kättään lähemmäs, kosketti hänen sormiaan pehmeästi ennen kuin lepuutti kättään hänen omallaan hetken. ”Ei minua pelota, antaa heidän katsoa, jos haluavat. Minä pidän sinusta, enkä epäröi näyttää sitä.” Jami tunsi sydämensä takovan kiivaammin. Ivon kosketus aiheutti miellyttävän lämmön kulkemisen koko hänen kehonsa läpi, hän ei ollut tuntenut vastaavaa aikoihin. ”Varasin meille pöydän eräästä ravintolasta, minulla on ainakin sudennälkä, ehkä sinulla on myös?” Ivo kysyi ja Jami nielaisi.

”Olen nääntymäisilläni”, nuorempi mies vastasi ,olematta varma tarkoittiko ruokaa sillä hetkellä.

“Hyvä, mennään sitten?” Ivo hymyili, joi oluensa loppuun ja nousi odottaen toisen seuraavan esimerkkiä.

He kävelivät vieretysten, Jami vilkaisi Ivoon, joka virnisti hänelle eikä Jami voinut olla naurahtamatta, hän tunsi olonsa niin… onnelliseksi ja innostuneeksi sillä hetkellä. ”Saat minut tuntemaan oloni niin pieneksi, kuin… pygmiksi…” Hän sanoi. Jami oli aina ollut hieman pahoillaan siitä, että oli niin lyhyt, useimmat miehet joiden kanssa hän oli ollut, olivat häntä pidempiä, mutta Ivo vei sen täysin uudelle tasolle.

“Pygmiksi?” Ivo kysyi nauraen, hänen silmänsä loistivat katsoessaan lyhyempää miestä rinnallaan. ”Minusta olet täydellisen kokoinen”, hän sanoi ja kumartui aavistuksen lähemmäksi. ”Helppo kantaa mukaani, jos niin tahdon.”

Jami virnisti ja vilkaisi häneen. ”Niinkö tosiaan?”

”Niin tosiaan.”

“Kuinka pitkä sinä oikeastaan olet?” Jami kysyi.

”Hm… Viimeisin mittaus jonka sain, oli noin 198cm? Mutta siitä on jo jonkin aikaa, taisin asua vielä venäjällä silloin.” Ivo kohautti olkiaan ja hymyili. ”Eihän se niin paha ole?”

“Ainakin vierelläsi tunnen oloni turvalliseksi, en usko, että olet ensimmäinen mies jonka kanssa halutaan haastaa riitaa”, Jami virnisti.

”Kuinka pitkä sinä olet?” Ivo kysyi uteliaana.

”Tarkoitat kai kuinka lyhyt?” Jami nauroi. “170cm.” Hän sanoi katsoen ylösvaaleaa miestä, joka hymyili hänelle pehmeästi.

“Täydellisen kokoinen”, Ivo toisti.

“Nyt se olet sinä, joka yrittää imarrella!” Jami naurahti. “Jos olisin nainen, olisin ehkä täydellisen pituinen, mutta olen mies, lyhyt mies ja tiedän sen.” Hän nyökkäsi ja vilkaisi Ivoon. ”Ja kai se on ihan ok. Tom Cruisekin on lyhyt ja hän on pärjännyt ihan hyvin, ainakin siihen asti kun meni vähän sekaisin sen uskontonsa kanssa… Hm… Nyt minä taas pälpätän… Minun täytyy varoittaa, ettei minulla ole kovin vahva sietokyky mitä alkoholiin tulee ja luulen olevani nyt hieman hiprakassa ja innoissani ja se saa minut käymään hieman ylikierroksilla… Katsos kun minulla oli ystävä kylässä ennen kuin tulin tapaamaan sinua ja me joimme hieman viiniä ja niin… Nyt minä pälpätän levottomia ja sinä varmaan ajattelet; Luoja, mihin minä itseni oikein asetinkaan?”

Ivo naurahti katsoessaan häntä. “Olet suloinen ja pälpätä niin paljon kuin haluat, minusta on hauska kuunnella sinua.”

”Hyvä etten pelästytä sinua.” Jami virnisti. “Minne olet viemässä minua?”

“Saslikiin”, Ivo vastasi. “Pieni maistiainen venäjää”, hän hymyili.

”Vainko pieni?” Jami kysyi kiusoittelevaan, flirttailevaan sävyyn.

“No se oikeastaan riippuu täysin sinusta”, Ivo vastasi katsellen häntä. “Jos olet valmis nauttimaan koko menun, olen enemmän kuin iloinen tarjoilemaan sen sinulle.” Hän vastasi hymyillen ovelasti, tavalla joka sai Jamin punastumaan sillä hän tiesi kyllä mitä mies vihjaili.

“Saatan vaikka ollakin…” Lyhyempi mies vastasi ja vilkaisi häneen hymyillen. ”Tosin… siitä on jo hetki, kun… olen nauttinut täydellisen menun…” Hän lisäsi hiljaa.

“Pidän sen mielessäni”, Ivo lupasi ja sipaisi hellästi kädellään Jamin olkapäätä.

**^^**

Jami tutkiskeli ruokalistaa huolellisesti ennen kuin katsoi Ivoon.

”En osaa valita, kaikki näyttää kiinnostavalta… Normaalisti en antaisi toisen tilata puolestani, mutta tällä kertaa… Voisitko?”

Ivo hymyili ja nyökkäsi. “Toki, oletko maistanut karhua ennen?” Hän kysyi.

”En, se on niin kallista, ehkä voisin ottaa kanaa tai härkää?”

“Etkö pidä ajatuksesta maistaa karhunlihaa?” Ivo tiedusteli. ”Kuule, minä kutsuin sinut syömään, valitsin paikan ja minä tarjoan.” Hän hymyili ja Jami loi häneen epävarman katseen yhä pidellen ruokalistaa.

”En ole nainen”, nuorempi mies totesi mikä sai Ivon nauramaan pehmeästi.

”Näen sen kyllä”, Ivo virnisti. ”Mutta mitä merkitystä sillä on?”

“No… En odota sinun ostavan minulle illallista.”

”Mutta minä haluan”, Ivo sanoi. ”Ja vaikka annat minun tarjota tämän illallisen, ei se tarkoita, että odottaisin saavani sinulta jotakin siitä hyvästä, okei?”

Jami oli hetken hiljaa ennen kuin nyökkäsi. ”Vain jos annat minun tarjota seuraavalla kerralla, kun menemme ulos?”

”Sovittu”, Ivo hymyili, mielissään siitä että seuraava tapaaminen oli jo mainittu. Hän katsoi ympärilleen löytääkseen tarjoilijan, joka huomasi ja lähestyi ottaakseen heidän tilauksensa.

“En tiennyt, että venäjänkieli voisi kuulostaa noin seksikkäältä”, Jami virnisti tarjoilijan lähdettyä ja Ivo kohotti kulmaansa virnistäen.

“Niinkö?”

“Myönnän, että ennen se enemmänkin ärsytti minua”, Jami myönsi ja siemaisi vesilasistaan samalla kun kirosi mielessään, hänen ei olisi pitänyt sanoa sitä ääneen!

“Todellako?” Ivo nauroi. “Miksi?”

“En tiedä…” Jami kohautti olkiaan. “Voinko syyttää sukulaisiani, jotka aina paasaavat kuinka heitä ärsyttää? Niin kuin… Okei, olen syntynyt itäsuomessa, Lappeenrannassa ja muutimme tänne, kun olin seitsemän, suurin osa suvustamme ovat yhä siellä tosin ja vierailemme heidän luonaan joka kesä. Jos pysähtyy matkanvarrella kahville tai syömään, voi joskus tuntua siltä, kuin olisit ainut suomalainen koko ravintolassa ja… Sitten isäni laukoo huonoja venäläisvitsejä ja valittaa siitä, kuinka yhä useampi venäläinen tuntuu ajautuvan tänne, hän vaikeroi kuinka kaikki kesämökit ovat venäläisten varaamia ja kuinka väärin se on, ettei sama homma toimi yhtä helposti toiseen suuntaan, jos hän haluaisi ostaa kesämökin Venäjältä.” Jami veti syvää henkeä ja hymyili anteeksipyytävään sävyyn. ”Ehkä oli typerää puhua tästä”, hän murehti sitten.

”Olen tottunut suomalaisten vaikerointiin”, Ivo virnisti. ”Enää ei ole yhtä ennakkoluuloista kuin silloin kun muutin tänne, silloin oli monia tilanteita jolloin pohdin laukkujeni pakkaamista ja muuttamista muualle. Vanhat ihmiset samassa taloyhtiössä loivat minuun halveksuvia katseita, kuin olisin ollut joku paha rikollinen ja eräs ihastuttava vanha mies aina kirosi ja mutisi jotakin vähemmän kaunista nähdessään minut. Muutaman kerran se mies soitti poliiseillekin valittaakseen melusta, joka hänen mukaansa tuli minun luotani vaikkei se ollut totta. Se ei ollut niin huvittavaa silloin kuin se nyt taaksepäin katsottuna on. Se vanhus sai lopulta varoituksen poliiseilta väärien ilmiantojen vuoksi ja se oli hyvä päivä minulle.”

“Vanhoihin ihmisiin vaikuttaa yhä muistot sodasta, luulen.”

”Niin ja osa minusta ymmärtää sitä miestä, tiedän hänen olleen sotaveteraani, joten…” Ivo kohautti olkiaan.

“Ei se kuitenkaan oikein ole, et sinä tehnyt hänelle mitään.” Jami hymyili hieman. ”No… Olen varma, että sinäkin olet kuullut monia suomalaisvitsejä ja valittanut meistä”, hän virnisti ja Ivo katsoi häneen hetken arvoituksellisesti.

”Olen saattanut”, Ivo tunnusti.

“No niin, siinä näemme; kaikki on tasapainossa ja uskon, että se on lähes odotettavaa jokaisessa maassa vitsailla naapureistaan, viha-rakkaussuhde ja sitä rataa.”

”Niin kai”, Ivo nyökkäsi hymyillen Jamille ja pohtien voisiko ylipäätään olla mahdollista väsyä tämän katselemiseen. Tarjoilija toi heille pullon punaviiniä keskeyttäen keskustelun hetkeksi.

Kun tarjoilija oli mennyt, Jami nosti lasin huulilleen ja maistoi. ”Mm… hyvää.” Hän hymyili ja katsoi syvälle Ivon silmiin, joka seurasi esimerkkiä ja maistoi myös.

”Todella… ” Ivo myönsi.

“Mietin… Pohdin usein typeriä asioita… mutta… Sota-aikana, olikohan silloin miestenvälisiä rakkaussuhteita sotilaiden välillä…” Jami sanoi ja hihitti tuntien olonsa jälleen aavistuksen typeräksi.

“Olen yllättynyt jos ei olisi ollut”, Ivo vastasi eikä voinut olla vastaamatta Jamin hymyyn.

“Entä vihollisten välillä?” Jami pohti jälleen maistaen viinilasistaan.

“Kuvittelen, että se olisi ollut melko monimutkaista”, Ivo virnisti.

”Mutta kiinnostavaa, rakkaus jonka vuoksi menettää päänsä? Ja se olisi voinut olla mahdollista, monimutkaista, mutta mahdollista. Jos ne sotilaat olisivat tavanneet ennen sotaa, käyneet läpi kiihkeän salaisen romanssin ja heidän polkunsa olisivat eronneet syystä tai toisesta ja myöhemmin yhdistyneet odottamattomasti. Kuvittele äkisti törmääväsi rakastettuusi, jota et koskaan unohtanut ja sinun olisi tehtävä se päätös päästää hänet menemään ja riskeerata samalla itsesi joutumisen vaikeuksiin, tai ottaa hänet vangiksi tai pahempaa: laukaista aseesi.”

Ivo kohotti kulmaansa, katsellen nuorempaa miestä. ”Laukaista aseesi…” Hän toisti ja virnisti. ”Miksi se kuulostaa niin pervolle yhtäkkiä?” Hän kysyi ja kallisti päätään.

”Hei, olen vakavissani!” Jami nauroi. “Mitä sinä tekisit siinä tilanteessa? Jos se olisi esimerkiksi minä ja sinä? Unohda se kuinka kaukaa haettu tämä skenaario on.”

”No…” Ivo nojautui eteenpäin. “Luulen… Ottaisin sinut vangikseni ja piilottaisin sinut muilta, minä… Karkaisin kanssasi ja ottaisin riskin siitä, että minua kutsuttaisiin pelkuriksi. Aseen laukaiseminen? Ehkä, mahdollisesti, mutta aseen jota ei ole tarkoitettu vahingoittamaan vaan tuottamaan mielihyvää.” Ivo liikutteli kulmakarvojaan ja sai Jamin punastumaan.

“Minä taisin oikein kerjätä tuota, vai mitä? Kaukaa haetulla skenaariollani.” Pienempi mies virnisti ja Ivo yhä hymyili hänelle.

”Niin ja… Sinun tulisi tietää, että minulla on likainen mielikuvitus ja… jo pelkkä katselemisesi saa ajatukseni laukkaamaan villeillä poluilla… Annan sinulle luvan potkaista jalkaani, jos keskusteluni käy liian siivottomaksi.”

”Ei minua haittaa… Olen melko varma, että omat ajatukseni laukkaavat samanlaisilla poluilla kuin sinun…” Jami kuiskasi ja virnisti hänelle.

Jossakin vaiheessa Ivo päätyi syöttämään Jamia, nauttien toisen lämpimistä kosteista huulista hänen sormillaan, sensuellista katseesta tämän silmissä ja nautinnollisista huokaisuista jotka pakenivat tämän huulilta jokaisen makupalan myötä. He saivat osakseen kysyviä ja osaksi moittiviakin katseita viereisistä pöydistä, mutta molemmat olivat jo välittämisen rajan toisella puolen.

Jami oli melko hiprakassa kun he viimeistelivät jälkiruokiaan, Ivo toisaalta ei ollut niin alkoholin vaikuttama, mikä oli luonnollista ottaen huomioon heidän kokoeronsa. ”Voisitko sinä…” Jami aloitti.

”Niin?” Ivo kysyi nojautuen pöydän yli lähemmäksi.

“Haluaisitko sinä… tulla kupilliselle kahvia, luokseni?”

“Toki, mielelläni. Annas kun hoitelen vain laskun”, Ivo virnisti ja vilkutti tarjoilijalle. Katseen perusteella, jonka Jami hänelle antoi, Ivo oli melko varma, että nuorempi mies aikoi tarjota enemmän kuin pelkän kahvikupillisen ja jo pelkkä ajatus tuntui kiihottavan häntä äärimmilleen. Mutta seksi ei ollut ainut mitä hän janosi Jamilta, tällä kertaa hän todella toivoi sen voivan muuttua joksikin enemmän, joksikin vakavammaksi.

**^^**^^**

Jami puraisi huultaan; hänen kätensä vapisivat etsiessään avaimiaan. Hiljainen kikatus, Ivon käsi lepäsi hänen vyötäröllään ja hän tunsi lämmön hehkuvan miehestä joka seisoi hänen takanaan. Oven avaus ei ollut koskaan tuottanut yhtä suuria vaikeuksia kuin nyt, hän tunsi olonsa jännittyneeksi ja hermostuneeksi, oli jo selvää, että Ivo tulisi saamaan enemmän kuin kupin kahvia.

Lopulta hän löysi oikean avaimen avatakseen oven ja he astuivat sisään. ”Tervetuloa”, Jami hymyili ja vilkaisi Ivoa, joka virnisti hänelle ja sulki oven heidän perässään. ”Um, haluaisitko kahvia vai… mieluummin ehkä oluen? On minulla viiniäkin, jos haluat?” Jami kysyi riisuessaan takkinsa ja kenkänsä. Ivo seurasi esimerkkiä ennen kuin tuli lähemmäksi. Pidempi mies toi kätensä Jamin pään taakse, hyväili hiuksia ja niskaa ennen kuin liikutti sormiaan hänen leukansa alle, hän nosti nuoremman miehen päätä ennen kuin kumartui suutelemaan tätä. Jami vapisi tuntuessaan Ivon lämpimät, kosteat huulet hänen omillaan ja tehdäkseen heidän suudelmansa helpommaksi, hän kurottautui varpailleen pidellen kiinni Ivon vahvoista käsivarsista. Hän ei voinut olla huokaamatta, hän oli varma, ettei ollut tuntenut yhtä järjetöntä halua ketään kohtaan aiemmin. Kun suudelma päättyi, Ivo hymyili hänelle, sormenpäät kevyesti kulkien hänen kasvoillaan eikä Jami voinut irrottaa katsettaan miehestä.

”Ehkä lasillinen viiniä?” Ivo ehdotti hiljaisella äänellä, yhä hymyillen hänelle.

”Viiniä, toki…” Jami nyökkäsi, hänen äänensä oli aavistuksen käheä. ”Tuota… olohuone…” Hän mutisi tuntien kuin hänen aivonsa olisivat sulaneet jossakin vaiheessa, tuntui vaikealle ajatella selkeästi. Hän johdatteli vanhemman miehen viereiseen huoneeseen. ”Istu vain alas”, hän osoitti sohvaa kohden. Ivo tarkkaili Jamia hymyillen ja teki niin kuin käskettiin. ”Punaista vai valkoista?” Jami kysyi avaten viinikaappinsa.

”Punaista kiitos… Sinulla näyttää olevan vaikuttava kokoelma”, Ivo huomasi.

”Niin… Pidän viineistä…” Jami virnisti vilkaisten blondia ja kiroten sitten hiljaa mielessään sen miten typerältä uskoi kuulostavansa. Ivo nauroi pehmeästi.

“Kuten myös.”

“Tulen pian takaisin, minä vain… um, avaan tämän…” Jami näytti pulloa ja osoitti sitten keittiötä kohden. Ivo nyökkäsi ja alkoi katsella ympärilleen, asunto vaikutti kodikkaalta ja mukavalta, melko siistiltä, mikä sai hänet pohtimaan, josko Jami onnistui aina pitämään kotinsa näin siistinä.

Nuorempi mies palasi pien kantaen kahta viinilasia. Hän ojensi toisen Ivolle ja laski toisen kahvipöydälle ennen kuin käveli stereoidensa luokse. ”Ehkä hieman musiikkia…” Hän sanoi hiljaa ja selasi CD-levyjään läpi. ”Toiveita?”

“Ei mitään kovin äänekästä”, Ivo vastasi.

”Ei äänekästä… hm… ” Jami otti Tudors TV-sarjan kokoelma levyn, joka oli yksi suosikeistaan ja asetti CD:n soittimeen. Hän laittoi musiikin soimaan ja lähestyi toista miestä. ”Oletko koskaan katsonut Tudorseja?”

”Hmm… En usko, että olen kuullut siitä” Ivo vastasi. Jami otti lasinsa ja siemaisi siitä.

”No, tiedäthän Henry kahdeksannen? Kuninkaan jolla oli monta epäonnista vaimoa.”

”Ai hän, kyllä”, Ivo nyökkäsi hymyillen.

“No tämä musiikki on siitä TV sarjasta ja minulla on ne DVD-levyt myös, minun oli tilattava ne netin kautta, sitä sarjaa näytettiin täällä vain kaksi ensimmäistä tuotantokautta ja minä kyllästyin odotteluun… Joka tapauksessa, se on todella hyvä sarja, ehkä haluaisit joskus katsoa sen kanssani?”

“Pitäisin siitä, muusikki on kaunista.” Ivo totesi ja Jami hymyili hänelle ennen kuin lähestyi. Nuorempi mies laski lasinsa alas ja tuli sitten hänen eteensä, hänen kätensä laskeutuivat Ivon olkapäille.

“Tällä tavoin, kun sinä istut edessäni, voin miltei pitää kiinni siitä illuusiosta etten ole sinua niin paljon lyhyempi…” Jami kuiskasi ja Ivo laski oman lasinsa pöydälle, jotta voisi hyväillä toista. Hänen kätensä liikkuivat pehmeästi Jamin sivuilla, hellästi liikuttaen sormensa tämän paidan alle. Lämmin, sileä iho tuntui hyvälle hänen sormiensa alla, Jami henkäisi pehmeästi ja sulki silmänsä. Tullen rohkeammaksi kosketuksissaan, Ivo nojautui eteenpäin ja nosti Jamin paitaa hieman ylös jotta saattoi suudella nuorukaisen vatsaa. Lyhyempi mies huokaisi ja toi kätensä hyväilemään Ivon hiuksia.

“Sinulla on kaunis napa…” Ivo kuiskasi ja kosketti sitä sormenpäällään, mikä sai Jamin vetämään vatsaansa sisään ja hihittämään. ”Kutisetko?” Ivo virnisti ja katsoi ylös, Jami nyökkäsi.

”Hieman”, nuorempi mies myönsi ja vaalea mies hymyili hänelle. Hän pidätteli toisen katsetta nostaessaan paitaa hitaasti ylös tämän rinnalla.

”Haluatko sinä?” Ivo kysyi, tuntien olonsa jo melko kiihottuneeksi ja halusi tietää oliko hyväksyttävää jatkaa.

”Haluan…” Jami kuiskasi ja nuolaisi huuliaan, hän riisui hitaasti oman paitansa heittäen sen huolettomasti jonnekin lattialle, hän huudahti yllättyneenä, kun Ivo veti hänet syliinsä hajareisin. Ivo toi kasvonsa lähemmäksi, heidän nenänsä koskettivat toisiaan kevyesti ennen kuin vaalea mies kallisti päätään suudellakseen toisen huulia.

Jami vavahti mielihyvästä tuntiessaan vahvojen käsien hyväilevän hänen alastonta selkäänsä ja hitaasti, rauhallisen musiikin tahdissa hän alkoi availla Ivon paidan nappeja paljastaen tämän rinnan. Jami hyväili toista käsillään, liu’utti hellästi kankaan Ivon olkapäiltä, ennen kuin kumartui suutelemaan tämän kaulaa.

Heidän rintansa asettuivat toisiaan vasten, lämmin iho koskettaen toista, heidän huulensa kohtasivat uuteen suudelmaan, pidempään ja halukkaaseen. Jami pyöräytti lantiotaan hitaasti Ivoa vasten saaden heidän erektionsa hieroutumaan yhteen. Ivo huokaisi suudelmaan, hänen kätensä vaelsivat alas Jamin selällä kunnes kohtasivat tämän pakarat ja hän puristi niitä kankaan läpi. ”Haluan sinua”, Ivo huokaisi. ”Niin paljon…”

“Minäkin haluan sinua”, Jami kuiskasi ja katsoi toista himon sumentaman katseen lävitse ennen kuin kurottautui heidän vartaloidensa väliin avatakseen Ivon vyön koskaan irrottamatta tämän katsetta. Uusi suudelma, Jamin kädet jatkoivat avaamalla Ivon farkkujen ensimmäisen napin ennen kuin liu’uttivat vetoketjun alas ja hän sujautti kätensä koskettamaan Ivon kovettunutta elintä tämän alushousujen läpi. Jami henkäisi ja toi katseensa alas. ”Luoja… Sinähän olet iso kaikkialta…” Hän huomasi ja katsoi Ivon silmiin. Vaalea mies hymyili aavistuksen huolestuneena.

”Toivottavasti en ole liian iso…” Hän mutisi ja hyväili Jamin hiuksia.

”En ole juoksemassa pakoon…” Jami virnisti ja nojautui uuteen suudelmaan.

”Hyvä”, Ivo huokaisi sulkien silmänsä Jamin liikkuessa suudelmin hänen leukaansa alas hänen kaulalleen ja hiljalleen kohti rintaa. Nuorempi mies liukui pehmeästi alas polvilleen lattialle hänen eteensä. Jamin sormet hyväilivät vaaleaa karvapolkua, joka kulki Ivon navalta alas hänen…

”Nosta lantiotasi”, Jami kuiskasi hymyillen hänelle ja Ivo raotti silmiään hymyillen laiskasti ennen kuin noudatti käskyä. Jami veti Ivon housut alushousuineen alas varovasti, riisuen hänet kokonaan ennen kuin toi huomionsa vaalean miehen erektiolle. Se näytti valtavalta ja Jami pohti johtuiko se siitä, ettei ollut harrastanut seksiä kenenkään kanssa niin pitkään aikaan vai oliko Ivo todella isoin jonka hän oli nähnyt tosielämässä. Se oli vakuuttavan näköinen ja hieman pelottava samanaikaisesti, Jami toi kätensä koskettaakseen kuuman samettista pintaa ja nojautui eteenpäin maistaakseen kiimanestettä jota sen päästä vuosi. Ivo katsoi tarkasti Jamin jokaista liikettä, vavisten mielihyvästä ja odotuksesta. Kevyet kosketukset olivat ajaa hänet hulluuteen ja jättivät hänet janoiseksi enemmästä.

“Se on upea…” Jami kuiskasi, katsoen häneen. “Mitä äitisi oikein mahtoi syöttää sinulle?” Hän naurahti sitten hieman hermostuneesti jatkaessaan pituuden hyväilyä. Ivo virnisti ja kurottautui Jamin käteen ja kannusti tätä nousemaan.

”Paljon munia…” Ivo kuiskasi yhä virnuillen Jamille, joka seisoi nyt hänen edessään. ”Nyt haluan nähdä sinut, kaikki sinusta…” Hän lisäsi ja toi kätensä avatakseen Jamin housuja.

Ivon kädet jatkoivat riisumalla Jamin housut ja alushousut tämän nilkkoihin ja ottaen tukea Ivon olkapäistä Jami potkaisi itsensä vapaaksi vaatteistaan. Ivo suuteli häntä uudestaan, hänen vatsaansa ja reisiään ennen kuin toi huomionsa nuoremman miehen kalulle, joka vastasi innokkaasti kosketukseen. Se oli hyvänkokoinen, hieman käyrä ja herkullisen kova. Ivo katsoi ylös ja virnisti ennen kuin otti Jamin elimen suuhunsa.

”Luoja…” Jami henkäisi, hän oli jo lähes unohtanut miten uskomattomalta suihinotto saattoi tuntua ja siinä oli jotain äärettömän kiihottavaa katsoa kuinka Ivon kaltainen vahva mies oli kumartuneena hänen jalkojensa väliin imien hänen pituuttaan. Jami hyväili Ivon pehmeitä hiuksia pitäen katseensa hänessä. Voisiko olla olemassa yhtä seksikästä miestä kuin Ivo oli? Jami pohti mielessään ja tuli siihen lopputulokseen ettei ainakaan hänelle voisi olla.

Vaalea mies toi kätensä hyväilemään Jamin kiveksiä, kokeillen niiden painoa ja pyöritellen niitä hellästi otteessaan samalla kuin jatkoi Jamin hyväilyä suullaan. Välillä hän varasti katseita toisen kasvoista, nauttien tämän mielihyvän katsomisesta ja tämän huokailujen kuuntelemisesta. Varoen Ivo liikutti ensimmäisen sormensa kivesten taakse hyväillen herkkää ihoa siellä joka sai nuorukaisen huokaamaan kovemmalla äänellä, ääni joka kertoi, että mitä tahansa Ivo olikaan tekemässä, hän teki sen hyvin. Rohkaistuen Ivo siirsi sormeaan edemmäksi hyväillen ihoa Jamin anuksen ympärillä, painaen sormenpäänsä sitä vasten muttei pidemmälle. Jälleen hän katsoi ylös nähdäkseen toisen reaktion. Jamin silmät olivat puolittain auki ja tämä katsoi häneen hymyillen pehmeästi.

Ivo toi päänsä taakse ja korvasi suunsa kädellään Jamin erektiolla. ”Luuletko että kestäisit minut?” Ivo kuiskasi katsoen häntä varoen. ”Haluan tietää mitä haluat, jos mieluummin jatkaisit suuseksillä tai jos sinä…” Puhuessaan Ivo hyväili Jamin pakaroita tehden tarkoituksensa selväksi. ”Muista, ei ole olemassa väärää vastausta, olen onnellinen mistä tahansa mitä päätät minulle antaa.”

Jami oli hetken hiljaa ja loi uuden katseen Ivon jalkoväliin; hän saattaisi tulla katumaan sitä maanantaina töissä, mutta… ”Jos etenet hitaasti, siitä on jo lähes vuosi, kun viimeksi… Mutta haluan kokeilla… olen kokeilunhaluinen…” Hän hymyili aavistuksen hermostuneena miehelle, tuntien sydämensä lyöntien tihenevän miettiessään miltä se tuntuisi.

“Olen hellä”, Ivo virnisti ennen kuin veti nuoremman miehen syliinsä saaden tämän hihittämään. Ivo nousi ylös tukien Jamin painoa käsillään ja Jami kietoi käsivartensa ja jalkansa hänen ympärilleen. ”Näethän, hyvin helppo kannettava, pidän siitä”, Ivo virnisti ja varasti suudelman Jamin huulilta. ”Missä päin makuuhuoneesi on?”

”Vasemmalla”, Jami virnisti ja osoitti kohti huonetta ajatellen miten kummallisen kuumottavaa olikaan tulla kannetuksi näin. Ivo käveli huonetta kohti ja potkaisi oven auki. Hän astui sisään ja tiputti Jamin sängylle selälleen, virnistäen uudemman kerran ennen kuin kumartui hänen ylleen uuteen suudelmaan. Jami huokaisi tuntiessaan vahvojen käsien liikkuvan kaikkialla hänen vartalollaan, kosteat huulet, jotka hyväilivät häntä kokeilevin suudelmin, alas hänen rinnalleen ja vatsalleen… Ivo polvistui hänen eteensä ja nosti Jamin jakaa, hellästi suudellen hänen varpaitaan ja jalkapohjaansa.

“Sinulla on kauniit jalat”, Ivo kuiskasi ja Jami hihitti kommentille.

”Pidätkö jaloista?”

”Hmm… Kyllä, mutta en ryhdy liian pervoksi sen suhteen, lupaan…” Ivo virnisti liu’uttaen kätensä Jamin pohkeelta ylemmäs tämän reidelle. ”Missä pidät liukastetta?” Hän kysyi ja Jami osoitti kohti yöpöytäänsä.

”Ylin laatikko, yllättäen”, Nuorempi mies virnisti ja kun Ivo kurottautui ottaakseen liukasteen, Jami ei voinut vastustaa kiusausta ja toi jalkansa molemmin puolin venäläisen miehen kalua, hellästi hieroen sitä jalkapohjiensa välissä. Ivo huokaisi yllättyneestä mielihyvästä, kukaan ei vielä ollut tehnyt noin. ”Hmm… Pidät tästä, etkö vain?” Jami virnisti Ivolle, joka oli onnekkaasti saanut liukaste tuubin laatikosta, katsoi takaisin häneen hymy huulillaan, himo silmissään.

”Niin… Ehkä minulla on sittenkin fetissi…” Vaalea mies virnisti ja liikkui lähemmäksi Jamin irrotettua otteensa.

“Ei paha… Jos haluat… voit hieroa elintäsi jalkojani vasten, ne ovat käytössäsi, milloin tahansa”, pienempikokoinen mies mutisi himokkaalla äänellä ja hymyili. ”Paitsi silloin kun olen töissä, tai jossain julkisella paikalla.” Hän lisäsi hihittäen ennen kuin sai suukon huulilleen.

”Olet liian hyvä ollaksesi totta”, Ivo virnisti ja antoi vielä uuden suukon tämän huulille ennen kuin avasi tuubin ja levitti liukastetta käsilleen.

“Minä olen totta…” Jami mutisi ja hänen huulensa raottuivat hiljaiseen huokaukseen, hänen silmänsä sulkeutuivat Ivon käden hyväillessä hänen jalkoväliään tunkeutumatta vielä sisälle asti. Vaalea mies liikkui hänen vartaloaan pitkin suudelmin, alemmas jotta sai hyväiltyä häntä suullaan, hellästi työntäen ensimmäisen sormensa sisälle.

Ivon kädet olivat hellät ja hitaat, hänen liikkeissään ei ollut tietoakaan kiireestä. Jami kuunteli etäistä, hidasta ja lähes surumielistä musiikkia taustalta, Ivon hengitystä ja hänen omaansa. Hänen aistinsa ovat korkealla ja kun hän avasi silmänsä katsoakseen miestä, hän tunsi olonsa rauhalliseksi tietäessään, ettei mies toisi hänelle tarpeetonta kipua.

”Haluan sinua…” Jami kuiskasi arvellessaan olevansa valmis Ivolle. Vanhempi mies hymyili ja nojautui eteenpäin suudellakseen häntä.

”Onko sinulla kondomeja jossakin lähellä vai pitäisikö minun hakea yksi lompakostani?” Ivo kysyi käheällä äänellä ja Jami ryömi yöpöytäänsä kohti, avasi laatikon ja otti paketin joidenkin lehtien alta ymmärtäen juuri sen kuinka kuivaa hänen seksielämänsä olikaan ollut jo useamman kuukauden. Hän tarkisti päiväyksen paketista.

”Nämä ovat vielä elossa”, hän hihitti ja vilkaisi Ivo tuntien poskiensa kuumottavan. ”Tarkoitan turvallisia käyttää.”

Ivo virnisti takaisin. ”Arvasin mitä tarkoitit”, hän sanoi ja katsoi kuinka nuorukainen istuutui sängyllä, avasi yhden paketin ja nojautui lähemmäs. Jamin liu’uttaessa kondomin Ivon pituudelle hänen täytyi henkäistä syvään valmistaakseen itsensä siihen mitä oli tulossa ja olla antamatta hermojensa ottaa valtaa. Oli tärkeää pysyä niin rentona kuin mahdollista. ”Hyvä on, olemme valmiita!” Hän hymyili lopulta ja Ivo hymyili takaisin varastaen hänen huulensa uuteen leikkisään suudelmaan.

”Kuinka minun tulisi…?” Jami kysyi ja vanhempi mies virnisti asettaen kätensä hänen lantiolleen ja kääntäen hänet hellästi ympäri.

”Yritetään näin aluksi…” Ivo kuiskasi saatuaan Jamin vatsalleen eteensä. Hän asetti tyynyn toisen vatsanalle ja juoksutti kättään hänen selkäänsä pitkin. ”Onko sinun mukava olla?” Hän kysyi, polvistuessaan pienempikokoisen miehen taakse ja hyväillessään ihoa tämän pakaroiden välissä.

”On…” Jami henkäisi. Hieman lisää liukastetta; Ivo ajatteli kokeiltuaan pikkuruista aukkoa ja päätti leikkiä sillä hieman kauemmin ennen kuin penetroisi Jamin.

“Menen hitaasti, mutta jos sinuun sattuu pahasti niin kerro minulle ja lopetan, okei?” Ivo sanoi valmisteltuaan Jamia siihen pisteeseen minkä uskoi riittävän.

”Okei”, Jami lupasi ja huokaisi tuntuessaan Ivon käsien hyväilyn. Sänky narahti vanhemman miehen liikkuessa lähemmäksi ja Jami tunsi tämän erektion tylpän pään aukkoaan vasten. Hän hengitti syvään ja yritti parhaansa rentoutua. Uskollisena sanoilleen Ivo alkoi työntyä häneen hitaasti. Jami huokaisi, kädet puristivat lakanaa hänen allaan, se sattui kyllä, tuntui jotenkin ylivoimaiselta ja osa hänestä halusi ryömiä pakoon, toinen osa muistutti järkevästi, että se muuttuisi paremmaksi pian ja hän oli tiennyt mitä oli tulossa. Ivon toinen käsi hyväili hänen alaselkäänsä rauhoittavin ympyröin, hän toivoi, että olisi voinut tehdä tästä helpompaa toiselle jotenkin.

”Muista, me voimme lopettaa ihan missä vaiheessa vain, sinä määräät tahdin, jos tuntuu pahalle niin kerro minulle”, Ivo kuiskasi. Hän ymmärsi, että se mitä Jonille oli tapahtunut, kummitteli hänen mielessään ja teki hänestä varovaisemman kuin mitä olisi ollut normaalisti.

“Se on ihan okei… Anna minulle vain pieni hetki.” Jami pyysi ja sulki silmänsä hetkeksi, hengittäen hitaasti. Hän lepuutti päätään tyynyllä alapuolellaan, kädet kasvojensa sivuilla hitaasti rentoutuen. ”No niin, voit liikkua taas…”

Ivo jatkoi työntymistään ja pysähtyi kun oli päässyt kokonaan perille. Jami vapisi, hänen huuliltaan pakeni pieni voihkaisu mikä sai Ivon aavistuksen huolestuneeksi. Hän toi kätensä Jamin alle ja alkoi hyväillä elintä, joka oli pehmennyt. Hän toivoi saavansa toisen nauttimaan taas pian. ”Oletko kunnossa?” Ivo kysyi.

“Mmh… Joo… Nyt alkaa tuntua hyvälle…” Jami kuiskasi keskittyen nautintoon jota Ivo toi hänen elimelleen, joka alkoi jälleen kovettua.

”Hyvä”, Ivo hymyili ja hänen täytyi taistella itsensä kanssa pidätelläkseen itseään vielä hetken; kuumuus ja tiukkuus hänen elimensä ympärillä tuntuivat niin uskomattomalta ja kahden kuukauden tauko seksissä oli ollut pitkä aika hänelle. Jonkin ajan kulutta Jami alkoi liikuttaa lantiotaan häntä vasten saaden Ivon huokaamaan ääneen.

“Liiku”, nuorempi mies kuiskasi ja Ivo totteli mielellään. Hän piti tahdin rauhallisena hyväillessään Jamia samassa rytmissä ja hetken kuluttua pienempi mies tuntui toipuvan täysin siitä kivusta jota oli aluksi tuntenut.

”Luoja…” Jami huokaisi. “Nopeammin…” Hän rukoili ja sai Ivon virnistämän ja kietomaan kätensä Jamin vyötärön ympärille nostaen hänet syliinsä. Jami käänsi kasvonsa häneen ja he suutelivat, Jamin käsi kurottautui Ivon pään taakse. ”Tuntuu hyvälle…”

”Niin… tunnut mahtavalle…” Ivo henkäisi auttaessaan Jamia liikkumaan elimensä yllä. ”Täydelliseltä…” Hän lisäsi ja hyväili Jamin poskia ja niskaa huulillaan. ”Täydellisen kokoinen…” Hän lisäsi liikuttaessaan toista ilman suurimpia vaikeuksia ja Jami huokaili mielihyvästä, myöntäen itselleen, että oli enemmän kuin kiihottavaa olla vahvan miehen ”hyväksikäytettävänä” tällä tavoin. Idea siitä, että hän oli täysin avuton Ivon käsissä ja samaan aikaan tietoisena, ettei mies satuttaisi häntä, että yksikin sana saisi tämän lopettamaan ja kuitenkin lopettaminen nyt oli kaukaisin asia Jamin mielessä sillä hetkellä.

Ivo jatkoi Jamin kasvojen katselua, nauttien nähdessään nautinnon kirjoitettuna tämän piirteille. ”Ty krasivyy…” Hän kuiskasi ja toinen mies vaikersi mielihyvästä katsoessaan häntä puoliksi avonaisten silmien kautta.

”Puhu lisää…” Jami pyysi vaikkei hänellä ollut aavistustakaan mitä Ivo oli sanonut, se kuitenkin kuulosti seksikkäälle.

“Ty nuzhen mne…” Ivo jatkoi sanojen kuiskuttelemista Jamin korvaan, huomaten miten se tuntui kiihottavan tätä.

”Lähellä…” Jami henkäisi ja Ivo vahvisti yrityksiään saada pienempi mies saavuttamaan huippunsa ja pian hänen yrityksensä palkittiin. Jami vaikeroi ääneen, hänen lihaksensa puristuivat hänen elimensä ympärillä niin, että se toi Ivonkin lähemmäksi huippuaan. Kun hän tunsi Jamin siemennesteen kädellään, Ivon kontrolli repesi ja hän liikkui niin, että Jami makasi jälleen hänen allaan. Muutama raju työntö ja Ivo saavutti oman orgasminsa.

Ivo pysyi aloillaan, käsi yhä Jamin vyötärön ympärillä, yrittäen tasata hengitystään, hän ei muistanut milloin viimeksi olisi kokenut yhtä intensiivisen orgasmin. Hitaasti hän avasi silmänsä ja irrotti otettaan nuoremmasta miehestä, joka vilkaisi häneen olkansa yli. ”Oletko kunnossa? Enhän musertanut sinua tai mitään?” Ivo kysyi silitellen Jamin poskea ja nuorempi mies naurahti hellästi.

”Olen kunnossa… Paremmin kuin kunnossa… Se oli mahtavaa…” Jami vakuutti ja Ivo kumartui eteenpäin suudellakseen häntä pehmeästi.

”Sinä olet mahtava”, Ivo kuiskasi ennen kuin vetäytyi hellästi ulos. Hän poisti kondomin ja heitti sen läheiseen roskakoriin. Hän veti Jamin sitten rintansa lähelle, suudellen laiskasti tämän otsaa ja poskia. ”Saanko jäädä yöksi?” Ivo kysyi varoen, toivoen ettei Jami haluaisi potkaista häntä vuoteestaan niin pian.

”Totta kai!” Jami vastasi ja ryömi lähemmäs suudellakseen Ivon huulia. ”Minusta se olisi ihanaa”, hän nyökkäsi tyytyväisenä siitä, ettei toinen mies ollut tullut ainoastaan panon vuoksi ja ollut sitten kiireinen lähtemään kuten niin moni muu olisi. ”Minä todella pidän sinusta Ivo…” Hän lisäsi sitten ja vaalea mies hymyili hänelle lempeästi.

”Minäkin pidän sinusta”, hän sanoi ja hyväili Jamin hiuksia, irrottamatta katsettaan hänestä. ”Tarkoittaako tämä sitä, että lähdet toistekin ulos kanssani?”

Jami virnisti. ”Lupasinhan tarjota sinulle illallisen, enkö niin? Mutta luulen, että kokkaisin mieluummin sen itse, jos sopii?”

Ivo hymyili ja varasti uuden laiskan suudelman. ”Pitäisin siitä vielä enemmän”, hän vastasi voimatta lakata hymyilemästä. Ivo ei koskaan aiemmin ollut tuntenut oloaan yhtä toiveikkaaksi; ehkä tästä voisi kehkeytyä jotakin vakavaa? Ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Ivo huomasi todella toivovansa koko sydämestään, että se voisi tulla joksikin vakavaksi Jamin kanssa. Ehkä hän oli jo juoksennellut ympäriinsä tarpeeksi, ollut huoleton ja tarpeeksi pitkään, ehkä nyt hän olisi todella valmis sitoutumaan yhteen ihmiseen? Ehkä Jami oli hänelle se oikea? – Vain aika näyttäisi.